Fysioterapia - Monipuoliset Fysioterapia palvelut sinun tarpeisiisi

Äkillinen särky

Hakemalla heti apua ensioireisiin, edesautat hoidon onnistumista.

Tutustu Tunnista oireesi -työkaluun tästä!

Urheiluklinikka

Monipuoliset palvelut urheilijan arkeen.

Alan parasta teknologiaa urheilijan tukemiseen ja kehittämiseen.

Lue lisää tästä!

Terveysvalmennus

Valmennuksen päämääränä on ennaltaehkäisevä harjoittelu ja kuntoutuksen jälkeinen tuki.

Lue lisää tästä!

Kuntoutus

Tarjoamme lihaskunto-, liikkuvuus- ja hallintaharjoitteet parhaan teknologian avulla.

Lue lisää tästä!

Työterveys

Tuki- ja liikuntaelimistön ongelmista kärsii yli joka viides työikäinen.

Lue lisää tästä!

Mitä on fysioterapia?

Fysioterapia on kivun poistamista sekä ihmisten työkyvyn, toimintakyvyn ja liikkumisen edistämistä. Se on näiden häiriöiden korjaamista ja niiden vaikutuksientasaamista, myös ennaltaehkäisevästi. On ensiluokkaisen tärkeää, että hoitoon hakeudutaan heti, kun jokin tuntuu olevan vialla. Tämä edesauttaa parhaan mahdollisen hoitotuloksen saavuttamista, ja ehkäisee sairauden pitkittymistä. Oirelähtöinen fysioterapiamme koostuu monipuolisista harjoitteista fysioterapeutin johdolla, sekä omatoimiseen harjoitteluun tähtäävästä ohjeistuksesta. Hyödynnämme myös erilaisia hoitoja oireiden helpottamiseksi, kuten manuaalista terapiaa, akupunktiota sekä kylmähoitoa.

Tunnista oireesi

Klikkaa kehosi osa-aluetta johon sattuu

Klikkaa kehonosaa, josta haluat saada lisätietoja...

Pää

Yleisin pään alueen vaivoista on asentohuimaus. Sillä tarkoitetaan kiertohuimausta, joka tuntuu silloin, kun pää on tietyssä asennossa. Esimerkiksi kyljellään nukkuessa, istualta makuulle mennessä tai kasvoja pestessä asentohuimausta saattaa tyypillisesti esiintyä. Ongelma johtuu sisäkorvan kaarikäytävien toimintahäiriöstä, kun sinne kertyvä sakka aiheuttaa virheaistimuksen. Paranemista voidaan edesauttaa liikesarjoja sisältävillä harjoituksilla, joiden tarkoituksena on helpottaa toimintahäiriötä. Fysioterapeutit pystyvät ohjaamaan harjoitukset tarkasti ja asiantuntevasti, sekä paikantaa voisiko vaiva liittyä myös niskaan.

Niska ja hartiat

Niskan hallittu liikkuvuus eri suuntiin on tärkeää mm. ympäristön havainnoinnin kannalta. Huonot työasennot sekä stressi ovat omiaan lisäämään lihasjännitystä, joka oirehtii niskassa ja yläselässä, sekä mahdollisesti myös takaraivolla ja ohimossa. Terävänä tuntuvassa niskakivussa hyödynnetään oirelähtöistä fysioterapiaa, jonka avulla pystytään minimoimaan tukirakenteiden ja nikamien nivelten ärtyneisyys. Mikäli kipu on säteilevää, kyse on useimmiten hermoon kohdistuvasta paineesta kaulan lihasten alueella. Myös äkilliset retkahdukset aiheuttavat samantyyppisiä oireita. Tällöin on erityisen tärkeää, että kuntouttavan fysioterapian jakso suunnitellaan huolellisesti. Reumaattisia niskavaivoja hoidetaan myös kuntouttavan fysioterapian avulla.

Olkapää

Etuolkapää
Solisluuliitos aiheuttaa useimmiten oireita olkapään alueelle. Kipu paikallistuu olan päälle tai olkavarren yläosaan, varsinkin nostoliikkeissä. Äkillisen vamman seurauksena jänne tai muut tukirakenteet saattavat vaurioitua. Vaikavat olkapäävammat vaativat leikkauksen, ja sen tarvetta tulee arvioida yhdessä ortopedin kanssa. Leikkauksen jälkeinen kuntoutus varmistaa toiminnan palautumisen.

Olkapään keskiosa
Olkanivel on toiminnaltaan pallonivel, ja sillä on monta eri liikesuuntaa. Sen tukilihaksilta ja jänteiltä vaaditaan hyvää kuntoa, jotta ne kestäisivät toistuvia ja äkillisiä liikkeitä. Lapaluun tukilihasten koordinoitu toiminta varmistaa lavan hyvän asennon ja olkanivelen optimaalisen toiminnan. Nk. jäätynyt olkapää on vaiva, joka kehittyy useampien viikkojen kuluessa. Se rajoittaa huomattavasti käden nostoliikkeitä, ja oireilu kestää yleensä yli vuoden. Fysioterapia- ja kuntoutusjakso suunnitellaan aina yksilöllisesti, tavoitteena lapaluun ja olkanivelen tukilihasten toiminnan parantaminen.

Olkapää

Etuolkapää
Solisluuliitos aiheuttaa useimmiten oireita olkapään alueelle. Kipu paikallistuu olan päälle tai olkavarren yläosaan, varsinkin nostoliikkeissä. Äkillisen vamman seurauksena jänne tai muut tukirakenteet saattavat vaurioitua. Vaikavat olkapäävammat vaativat leikkauksen, ja sen tarvetta tulee arvioida yhdessä ortopedin kanssa. Leikkauksen jälkeinen kuntoutus varmistaa toiminnan palautumisen.

Olkapään keskiosa
Olkanivel on toiminnaltaan pallonivel, ja sillä on monta eri liikesuuntaa. Sen tukilihaksilta ja jänteiltä vaaditaan hyvää kuntoa, jotta ne kestäisivät toistuvia ja äkillisiä liikkeitä. Lapaluun tukilihasten koordinoitu toiminta varmistaa lavan hyvän asennon ja olkanivelen optimaalisen toiminnan. Nk. jäätynyt olkapää on vaiva, joka kehittyy useampien viikkojen kuluessa. Se rajoittaa huomattavasti käden nostoliikkeitä, ja oireilu kestää yleensä yli vuoden. Fysioterapia- ja kuntoutusjakso suunnitellaan aina yksilöllisesti, tavoitteena lapaluun ja olkanivelen tukilihasten toiminnan parantaminen.

Rinta ja selkä

Rinta
Rintarangan jäykistyminen ja siitä johtuvat ongelmat ovat väestön keskuudessa yleisiä. Istumatyö, huono ergonomia, vähäinen liikunta sekä muut syyt johtavat useimmiten keskiselän vaivoihin. Oireisiin kuuluu mm. hengitysvaikeudet ja jomotuksen tunne, mikä puolestaan hankaloittaa nukkumista ja unen saantia. Fysioterapian avulla tilanne saadaan hoidettua suhteellisen nopeasti, ja se edellyttää myös potilaan omaa aktiivisuutta.

Alaselkä
Alaselän ja lantion alueen hallinta ja hyvä lihaskunto mahdollistavat kivuttoman liikkumisen kaikissa arjen tilanteissa. Mikäli oireet rajoittuvat alaselän alueelle, kyseessä on yleensä rangan tukirakenteiden tai nikamien pikkunivelten ärsytystila. Mikäli selkäkipuun liittyy myös alaraajaoireita, viittaa se usein iskiashermon ärsyyntymiseen. Alkukartoituksessa selvitetään oireiden syyt ja samalla suunnitellaan kuntoutuksessa eteneminen. Fysioterapian tarkoituksena on nopeuttaa toipumista, palauttaa selän toimintakykyä sekä helpottaa oireita.

Käsivarsi

Nivelet
Nivelreuma on krooninen nivelten sairaus, jonka aiheuttajaa ei tarkalleen tiedetä. Siitä kärsivän tulehdussolut ja niiden erittämät aineet vahingoittavat nivelkalvoa. Nivelreuma alkaa yleensä hiljalleen ja sen tunnistaminen saattaa viedä aikaa. Ensioireisiin kuuluu päkiöiden kävelyarkuus ja sorminivelten särky sekä turvotus. Myös polvet tai kyynärpäät voivat olla kipeitä ja tuntua jäykiltä. Sairauden hoitoon kuuluu oleellisesti fysioterapia, jossa keskitytään ehkäisemään nivelten jäykistymistä, sekä ylläpitämään tukilihasten kuntoa ja toimintakykyä.

Kyynärpää
Tenniskyynärpää on yksi yleisimmistä käsivarren alueen vaivoista. Sillä tarkoitetaan ojentajalihasten kiinnityskohtaan, kyynärnivelen ulommaiseen nivelnastaan paikantuvaa kiputilaa. Se syntyy useimmiten rasituksen seurauksena, mutta voi johtua myös tapaturmasta. Tyypillisin oire on kipu kyynärnivelen alueella, sekä aristus kyynärvarren lihaksissa. Fysioterapian avulla voidaan vaikuttaa sekä lihas- että sidekudoksen toimintaan, parantaa niiden kestävyyttä rasituksessa ja lievittää kipua.

Ranne

Ranne
Ranteen lyhytaikaiset tai toistuvat kiputilat ja puutumisoireet johtuvat tyypillisesti rannekanavaoireyhtymästä. Tällöin käden keskihermo on pinteessä, ja sen käyttäminen saattaa tuntua kömpelöltä ja heikolta. Kyseessä voi olla ohimenevä vaiva jostakin selkeästä syystä johtuen, mutta oireiden ollessa voimakkaita, hoidon tarve on aina syytä arvioida ammattilaisen kanssa.

Jänteet
Yleinen ranteen alueella esiintyvä vaiva on jännetuppitulehdus, jossa kipu ja mahdollinen turvotus kohdistuu jännetuppeen ja sen ympärillä olevaan kudokseen. Vaiva rajoittaa ranteen liikettä ja etenkin aamuisin sen liikuttelu saattaa tehdä erityisen kipeää. Tämä kuitenkin yleensä helpottaa päivän mittaan, kun kättä käytetään. Joskus jännetuppitulehduksen hoitomuotona käytetään leikkausta, ja sen tarve tulisi aina arvioida ammattilaisen kanssa.

Ranne

Ranne
Ranteen lyhytaikaiset tai toistuvat kiputilat ja puutumisoireet johtuvat tyypillisesti rannekanavaoireyhtymästä. Tällöin käden keskihermo on pinteessä, ja sen käyttäminen saattaa tuntua kömpelöltä ja heikolta. Kyseessä voi olla ohimenevä vaiva jostakin selkeästä syystä johtuen, mutta oireiden ollessa voimakkaita, hoidon tarve on aina syytä arvioida ammattilaisen kanssa.

Jänteet
Yleinen ranteen alueella esiintyvä vaiva on jännetuppitulehdus, jossa kipu ja mahdollinen turvotus kohdistuu jännetuppeen ja sen ympärillä olevaan kudokseen. Vaiva rajoittaa ranteen liikettä ja etenkin aamuisin sen liikuttelu saattaa tehdä erityisen kipeää. Tämä kuitenkin yleensä helpottaa päivän mittaan, kun kättä käytetään. Joskus jännetuppitulehduksen hoitomuotona käytetään leikkausta, ja sen tarve tulisi aina arvioida ammattilaisen kanssa.

Käsivarsi

Nivelet
Nivelreuma on krooninen nivelten sairaus, jonka aiheuttajaa ei tarkalleen tiedetä. Siitä kärsivän tulehdussolut ja niiden erittämät aineet vahingoittavat nivelkalvoa. Nivelreuma alkaa yleensä hiljalleen ja sen tunnistaminen saattaa viedä aikaa. Ensioireisiin kuuluu päkiöiden kävelyarkuus ja sorminivelten särky sekä turvotus. Myös polvet tai kyynärpäät voivat olla kipeitä ja tuntua jäykiltä. Sairauden hoitoon kuuluu oleellisesti fysioterapia, jossa keskitytään ehkäisemään nivelten jäykistymistä, sekä ylläpitämään tukilihasten kuntoa ja toimintakykyä.

Kyynärpää
Tenniskyynärpää on yksi yleisimmistä käsivarren alueen vaivoista. Sillä tarkoitetaan ojentajalihasten kiinnityskohtaan, kyynärnivelen ulommaiseen nivelnastaan paikantuvaa kiputilaa. Se syntyy useimmiten rasituksen seurauksena, mutta voi johtua myös tapaturmasta. Tyypillisin oire on kipu kyynärnivelen alueella, sekä aristus kyynärvarren lihaksissa. Fysioterapian avulla voidaan vaikuttaa sekä lihas- että sidekudoksen toimintaan, parantaa niiden kestävyyttä rasituksessa ja lievittää kipua.

Kylki

Kylki
Kylkikivut liittyvät useimmiten staattiseen työhön ja työergonomiaan. Myös tietyt liikuntalajit tai huonolla tekniikalla toteutettu liikunta saattaa aiheuttaa kylkikipua, johtaen nikamien toimintahäiriöön. Tähän saattaa myös liittyä nikamavälien hermojuurten ärsytystä. Ongelma saadaan hoitoon parhaiten fysioterapeutin avustuksella. Myös hartiaseudun ja selän lihasten toimintahäiriö saattaa aiheuttaa lihaskireyttä, ja näin ollen muodostaa kylkeen kipuoireita.

Lonkka
Lonkkanivel on toiminnaltaan pallonivel, joka mahdollistaa liikkeet moniin suuntiin, vaikuttaen myös lantion ja alaselän toimintaan. Lonkan ja pakaran alueen kipu voi johtua itse lonkkanivelestä, tai tukilihasten kiinnityskohtien tai limapussin ärsytyksestä ylikuormituksen seurauksena. Myös ärtynyt iskiashermo saattaa aiheuttaa kipua lonkan alueella. Fysioterapeutin tehtävänä on selvittää oireiden toiminnalliset syyt sekä ohjata sopivat harjoitukset.

Kylki

Kylki
Kylkikivut liittyvät useimmiten staattiseen työhön ja työergonomiaan. Myös tietyt liikuntalajit tai huonolla tekniikalla toteutettu liikunta saattaa aiheuttaa kylkikipua, johtaen nikamien toimintahäiriöön. Tähän saattaa myös liittyä nikamavälien hermojuurten ärsytystä. Ongelma saadaan hoitoon parhaiten fysioterapeutin avustuksella. Myös hartiaseudun ja selän lihasten toimintahäiriö saattaa aiheuttaa lihaskireyttä, ja näin ollen muodostaa kylkeen kipuoireita.

Lonkka
Lonkkanivel on toiminnaltaan pallonivel, joka mahdollistaa liikkeet moniin suuntiin, vaikuttaen myös lantion ja alaselän toimintaan. Lonkan ja pakaran alueen kipu voi johtua itse lonkkanivelestä, tai tukilihasten kiinnityskohtien tai limapussin ärsytyksestä ylikuormituksen seurauksena. Myös ärtynyt iskiashermo saattaa aiheuttaa kipua lonkan alueella. Fysioterapeutin tehtävänä on selvittää oireiden toiminnalliset syyt sekä ohjata sopivat harjoitukset.

Selkä

Alaselkä
Alaselän ja lantion alueen hallinta ja hyvä lihaskunto mahdollistavat kivuttoman liikkumisen kaikissa arjen tilanteissa. Mikäli oireet rajoittuvat alaselän alueelle, kyseessä on yleensä rangan tukirakenteiden tai nikamien pikkunivelten ärsytystila. Mikäli selkäkipuun liittyy myös alaraajaoireita, viittaa se usein iskiashermon ärsyyntymiseen. Alkukartoituksessa selvitetään oireiden syyt ja samalla suunnitellaan kuntoutuksessa eteneminen. Fysioterapian tarkoituksena on nopeuttaa toipumista, palauttaa selän toimintakykyä sekä helpottaa oireita.

Reisi

Etureisi
Etureisi, eli nelipäinen reisilihas on kehon suurin lihasryhmä. Sen tavallisimpiin oireisiin kuuluu paikallinen kipu, sekä alaspäin heijastuva kipu, jotka pahenevat rasituksessa ja nopeissa liikkeissä. Etureisi toimii yhdessä lonkankoukistajan, lantion, säären ja jalkaterän lihasten kanssa. Mikäli edellä mainittujen toiminnassa ilmenee ongelmia, se heijastuu myös etureiteen. Lihasjäykkyys tekee etureidet normaalia heikommiksi, ja saa ne kramppaamaan helpommin. Fysioterapialla voidaan ehkäistä vaivasta aiheutuvia muutoksia ryhtiin ja kehon normaaliin toimintaan.

Takareisi
Lihasrepeämä on tyypillinen takareiden vaiva ja se syntyy yleensä äkillisen tai kovan ponnistuksen yhteydessä. Vaurion voi aiheuttaa myös lihakseen kohdistunut isku. Repeämässä lihakseen syntyy vaurio, jossa lihassäikeet katkeavat. Repeämät voivat olla eriasteisia, aina muutaman säikeen katkeamisesta täydelliseen repeämiseen. Lihas aristaa jännitettäessä tai kosketettaessa. Repeämän jälkeisen kuntoutuksen eteneminen riippuu vamman laajuudesta, ja fysioterapeutti suunnittelee paranemisen kannalta oikeat toimenpiteet.

Reisi

Etureisi
Etureisi, eli nelipäinen reisilihas on kehon suurin lihasryhmä. Sen tavallisimpiin oireisiin kuuluu paikallinen kipu, sekä alaspäin heijastuva kipu, jotka pahenevat rasituksessa ja nopeissa liikkeissä. Etureisi toimii yhdessä lonkankoukistajan, lantion, säären ja jalkaterän lihasten kanssa. Mikäli edellä mainittujen toiminnassa ilmenee ongelmia, se heijastuu myös etureiteen. Lihasjäykkyys tekee etureidet normaalia heikommiksi, ja saa ne kramppaamaan helpommin. Fysioterapialla voidaan ehkäistä vaivasta aiheutuvia muutoksia ryhtiin ja kehon normaaliin toimintaan.

Takareisi
Lihasrepeämä on tyypillinen takareiden vaiva ja se syntyy yleensä äkillisen tai kovan ponnistuksen yhteydessä. Vaurion voi aiheuttaa myös lihakseen kohdistunut isku. Repeämässä lihakseen syntyy vaurio, jossa lihassäikeet katkeavat. Repeämät voivat olla eriasteisia, aina muutaman säikeen katkeamisesta täydelliseen repeämiseen. Lihas aristaa jännitettäessä tai kosketettaessa. Repeämän jälkeisen kuntoutuksen eteneminen riippuu vamman laajuudesta, ja fysioterapeutti suunnittelee paranemisen kannalta oikeat toimenpiteet.

Polvi

Polvi
Polvi on sarananivel, joka ärsyyntyy herkästi toistuvan virheliikkeen seurauksena. Oikeat liikeradat harjoittamalla vaivat lähtevät helpottumaan. Tämä edellyttää nilkan, reiden ja lantion alueen tukilihasten vahvistamista. Myös jalkinevalintoihin tulee kiinnittää huomiota, ja ottaa tarvittaessa tukipohjalliset avuksi.

Kierukka
Polven nivelkierukat tai -siteet voivat vaurioitua voimakkaan vääntövamman seurauksena, mikä tuntuu turvotuksena ja kipuna polven alueella. Vakavat polvivammat tarvitsevat aina leikkausta, ja sen tarve arvioidaan yhdessä ortopedin kanssa.

Polvi

Polvi
Polvi on sarananivel, joka ärsyyntyy herkästi toistuvan virheliikkeen seurauksena. Oikeat liikeradat harjoittamalla vaivat lähtevät helpottumaan. Tämä edellyttää nilkan, reiden ja lantion alueen tukilihasten vahvistamista. Myös jalkinevalintoihin tulee kiinnittää huomiota, ja ottaa tarvittaessa tukipohjalliset avuksi.

Kierukka
Polven nivelkierukat tai -siteet voivat vaurioitua voimakkaan vääntövamman seurauksena, mikä tuntuu turvotuksena ja kipuna polven alueella. Vakavat polvivammat tarvitsevat aina leikkausta, ja sen tarve arvioidaan yhdessä ortopedin kanssa.

Sääri ja pohje

Sääri
Penikkatauti eli säären rasitusvamma on yksi yleisimpiä säären alueella esiintyviä vaivoja. Oireisiin kuuluu tuskallinen kipu säären alaosassa sekä sivulla, erityisesti urheilusuorituksen aikana. Penikkatauti syntyy rasituksessa, ja se voi kroonistua mikäli hoitoon hakeutumista lykätään.

Pohje
Akillesjänne kaipaa säännöllistä liikuntaa ja venytystä. Äkillinen kuormitus voi aiheuttaa säierepeämiä ja arpeutumista, mikä johtaa jänteen heikentymiseen ja täydelliseen repeytymiseen. Kipu akillesjänteessä paikallistuu hieman kantaluun yläreunasta ylöspäin. Jänne voi olla turvonnut, ja joskus myös nariseva. Vaiva tarvitsee huolellista kuntoutusta, sillä sen vetolujuuden palautuminen kestää useita viikkoja. Täysrepeämä hoidetaan tyypillisesti leikkauksella, jonka jälkeen kuntouttava fysioterapia auttaa toimintakyvyn palauttamisessa.

Sääri ja pohje

Sääri
Penikkatauti eli säären rasitusvamma on yksi yleisimpiä säären alueella esiintyviä vaivoja. Oireisiin kuuluu tuskallinen kipu säären alaosassa sekä sivulla, erityisesti urheilusuorituksen aikana. Penikkatauti syntyy rasituksessa, ja se voi kroonistua mikäli hoitoon hakeutumista lykätään.

Pohje
Akillesjänne kaipaa säännöllistä liikuntaa ja venytystä. Äkillinen kuormitus voi aiheuttaa säierepeämiä ja arpeutumista, mikä johtaa jänteen heikentymiseen ja täydelliseen repeytymiseen. Kipu akillesjänteessä paikallistuu hieman kantaluun yläreunasta ylöspäin. Jänne voi olla turvonnut, ja joskus myös nariseva. Vaiva tarvitsee huolellista kuntoutusta, sillä sen vetolujuuden palautuminen kestää useita viikkoja. Täysrepeämä hoidetaan tyypillisesti leikkauksella, jonka jälkeen kuntouttava fysioterapia auttaa toimintakyvyn palauttamisessa.

Nilkka

Nilkka
Jalkaterän ja nilkan tärkeisiin tehtäviin kuuluu iskunvaimennus kävelyn ja juoksun aikana. Suurin osa alueen rasitusperäisistä vaivoista johtuu jalkaterän ja nilkan liiallisesta joustoliikkeestä. Kipu paikallistuu tyypillisesti jalkaholvin alueelle, kantapään alle tai säären sisäreunaan. Tukilihasten harjoittaminen sekä oikeanlaisen askeltekniikan omaksuminen kuuluu vaivan hoitoon.

Jalkaterä
Nilkan venähdyksissä nivelsiteet ylivenyttyvät ja mahdollisesti vaurioituvat. Huolellinen ensiapu on tärkeässä roolissa paranemisen kannalta, eli puristusside, kohoasento ja kylmähoito. Tämän jälkeen nilkan kuntoutus sujuu helposti ja se saadaan jälleen toimintakykyiseksi.

Nilkka

Nilkka
Jalkaterän ja nilkan tärkeisiin tehtäviin kuuluu iskunvaimennus kävelyn ja juoksun aikana. Suurin osa alueen rasitusperäisistä vaivoista johtuu jalkaterän ja nilkan liiallisesta joustoliikkeestä. Kipu paikallistuu tyypillisesti jalkaholvin alueelle, kantapään alle tai säären sisäreunaan. Tukilihasten harjoittaminen sekä oikeanlaisen askeltekniikan omaksuminen kuuluu vaivan hoitoon.

Jalkaterä
Nilkan venähdyksissä nivelsiteet ylivenyttyvät ja mahdollisesti vaurioituvat. Huolellinen ensiapu on tärkeässä roolissa paranemisen kannalta, eli puristusside, kohoasento ja kylmähoito. Tämän jälkeen nilkan kuntoutus sujuu helposti ja se saadaan jälleen toimintakykyiseksi.

Pää

Yleisin pään alueen vaivoista on asentohuimaus. Sillä tarkoitetaan kiertohuimausta, joka tuntuu silloin, kun pää on tietyssä asennossa. Esimerkiksi kyljellään nukkuessa, istualta makuulle mennessä tai kasvoja pestessä asentohuimausta saattaa tyypillisesti esiintyä. Ongelma johtuu sisäkorvan kaarikäytävien toimintahäiriöstä, kun sinne kertyvä sakka aiheuttaa virheaistimuksen. Paranemista voidaan edesauttaa liikesarjoja sisältävillä harjoituksilla, joiden tarkoituksena on helpottaa toimintahäiriötä. Fysioterapeutit pystyvät ohjaamaan harjoitukset tarkasti ja asiantuntevasti, sekä paikantaa voisiko vaiva liittyä myös niskaan.

Niska ja hartiat

Niskan hallittu liikkuvuus eri suuntiin on tärkeää mm. ympäristön havainnoinnin kannalta. Huonot työasennot sekä stressi ovat omiaan lisäämään lihasjännitystä, joka oirehtii niskassa ja yläselässä, sekä mahdollisesti myös takaraivolla ja ohimossa. Terävänä tuntuvassa niskakivussa hyödynnetään oirelähtöistä fysioterapiaa, jonka avulla pystytään minimoimaan tukirakenteiden ja nikamien nivelten ärtyneisyys. Mikäli kipu on säteilevää, kyse on useimmiten hermoon kohdistuvasta paineesta kaulan lihasten alueella. Myös äkilliset retkahdukset aiheuttavat samantyyppisiä oireita. Tällöin on erityisen tärkeää, että kuntouttavan fysioterapian jakso suunnitellaan huolellisesti. Reumaattisia niskavaivoja hoidetaan myös kuntouttavan fysioterapian avulla.

Olkapää

Etuolkapää
Solisluuliitos aiheuttaa useimmiten oireita olkapään alueelle. Kipu paikallistuu olan päälle tai olkavarren yläosaan, varsinkin nostoliikkeissä. Äkillisen vamman seurauksena jänne tai muut tukirakenteet saattavat vaurioitua. Vaikavat olkapäävammat vaativat leikkauksen, ja sen tarvetta tulee arvioida yhdessä ortopedin kanssa. Leikkauksen jälkeinen kuntoutus varmistaa toiminnan palautumisen.

Olkapään keskiosa
Olkanivel on toiminnaltaan pallonivel, ja sillä on monta eri liikesuuntaa. Sen tukilihaksilta ja jänteiltä vaaditaan hyvää kuntoa, jotta ne kestäisivät toistuvia ja äkillisiä liikkeitä. Lapaluun tukilihasten koordinoitu toiminta varmistaa lavan hyvän asennon ja olkanivelen optimaalisen toiminnan. Nk. jäätynyt olkapää on vaiva, joka kehittyy useampien viikkojen kuluessa. Se rajoittaa huomattavasti käden nostoliikkeitä, ja oireilu kestää yleensä yli vuoden. Fysioterapia- ja kuntoutusjakso suunnitellaan aina yksilöllisesti, tavoitteena lapaluun ja olkanivelen tukilihasten toiminnan parantaminen.

Käsivarsi

Nivelet
Nivelreuma on krooninen nivelten sairaus, jonka aiheuttajaa ei tarkalleen tiedetä. Siitä kärsivän tulehdussolut ja niiden erittämät aineet vahingoittavat nivelkalvoa. Nivelreuma alkaa yleensä hiljalleen ja sen tunnistaminen saattaa viedä aikaa. Ensioireisiin kuuluu päkiöiden kävelyarkuus ja sorminivelten särky sekä turvotus. Myös polvet tai kyynärpäät voivat olla kipeitä ja tuntua jäykiltä. Sairauden hoitoon kuuluu oleellisesti fysioterapia, jossa keskitytään ehkäisemään nivelten jäykistymistä, sekä ylläpitämään tukilihasten kuntoa ja toimintakykyä.

Kyynärpää
Tenniskyynärpää on yksi yleisimmistä käsivarren alueen vaivoista. Sillä tarkoitetaan ojentajalihasten kiinnityskohtaan, kyynärnivelen ulommaiseen nivelnastaan paikantuvaa kiputilaa. Se syntyy useimmiten rasituksen seurauksena, mutta voi johtua myös tapaturmasta. Tyypillisin oire on kipu kyynärnivelen alueella, sekä aristus kyynärvarren lihaksissa. Fysioterapian avulla voidaan vaikuttaa sekä lihas- että sidekudoksen toimintaan, parantaa niiden kestävyyttä rasituksessa ja lievittää kipua.

Ranne

Ranne
Ranteen lyhytaikaiset tai toistuvat kiputilat ja puutumisoireet johtuvat tyypillisesti rannekanavaoireyhtymästä. Tällöin käden keskihermo on pinteessä, ja sen käyttäminen saattaa tuntua kömpelöltä ja heikolta. Kyseessä voi olla ohimenevä vaiva jostakin selkeästä syystä johtuen, mutta oireiden ollessa voimakkaita, hoidon tarve on aina syytä arvioida ammattilaisen kanssa.

Jänteet
Yleinen ranteen alueella esiintyvä vaiva on jännetuppitulehdus, jossa kipu ja mahdollinen turvotus kohdistuu jännetuppeen ja sen ympärillä olevaan kudokseen. Vaiva rajoittaa ranteen liikettä ja etenkin aamuisin sen liikuttelu saattaa tehdä erityisen kipeää. Tämä kuitenkin yleensä helpottaa päivän mittaan, kun kättä käytetään. Joskus jännetuppitulehduksen hoitomuotona käytetään leikkausta, ja sen tarve tulisi aina arvioida ammattilaisen kanssa.

Rinta ja selkä

Rinta
Rintarangan jäykistyminen ja siitä johtuvat ongelmat ovat väestön keskuudessa yleisiä. Istumatyö, huono ergonomia, vähäinen liikunta sekä muut syyt johtavat useimmiten keskiselän vaivoihin. Oireisiin kuuluu mm. hengitysvaikeudet ja jomotuksen tunne, mikä puolestaan hankaloittaa nukkumista ja unen saantia. Fysioterapian avulla tilanne saadaan hoidettua suhteellisen nopeasti, ja se edellyttää myös potilaan omaa aktiivisuutta.

Alaselkä
Alaselän ja lantion alueen hallinta ja hyvä lihaskunto mahdollistavat kivuttoman liikkumisen kaikissa arjen tilanteissa. Mikäli oireet rajoittuvat alaselän alueelle, kyseessä on yleensä rangan tukirakenteiden tai nikamien pikkunivelten ärsytystila. Mikäli selkäkipuun liittyy myös alaraajaoireita, viittaa se usein iskiashermon ärsyyntymiseen. Alkukartoituksessa selvitetään oireiden syyt ja samalla suunnitellaan kuntoutuksessa eteneminen. Fysioterapian tarkoituksena on nopeuttaa toipumista, palauttaa selän toimintakykyä sekä helpottaa oireita.

Kylki

Kylki
Kylkikivut liittyvät useimmiten staattiseen työhön ja työergonomiaan. Myös tietyt liikuntalajit tai huonolla tekniikalla toteutettu liikunta saattaa aiheuttaa kylkikipua, johtaen nikamien toimintahäiriöön. Tähän saattaa myös liittyä nikamavälien hermojuurten ärsytystä. Ongelma saadaan hoitoon parhaiten fysioterapeutin avustuksella. Myös hartiaseudun ja selän lihasten toimintahäiriö saattaa aiheuttaa lihaskireyttä, ja näin ollen muodostaa kylkeen kipuoireita.

Lonkka
Lonkkanivel on toiminnaltaan pallonivel, joka mahdollistaa liikkeet moniin suuntiin, vaikuttaen myös lantion ja alaselän toimintaan. Lonkan ja pakaran alueen kipu voi johtua itse lonkkanivelestä, tai tukilihasten kiinnityskohtien tai limapussin ärsytyksestä ylikuormituksen seurauksena. Myös ärtynyt iskiashermo saattaa aiheuttaa kipua lonkan alueella. Fysioterapeutin tehtävänä on selvittää oireiden toiminnalliset syyt sekä ohjata sopivat harjoitukset.

Reisi

Etureisi
Etureisi, eli nelipäinen reisilihas on kehon suurin lihasryhmä. Sen tavallisimpiin oireisiin kuuluu paikallinen kipu, sekä alaspäin heijastuva kipu, jotka pahenevat rasituksessa ja nopeissa liikkeissä. Etureisi toimii yhdessä lonkankoukistajan, lantion, säären ja jalkaterän lihasten kanssa. Mikäli edellä mainittujen toiminnassa ilmenee ongelmia, se heijastuu myös etureiteen. Lihasjäykkyys tekee etureidet normaalia heikommiksi, ja saa ne kramppaamaan helpommin. Fysioterapialla voidaan ehkäistä vaivasta aiheutuvia muutoksia ryhtiin ja kehon normaaliin toimintaan.

Takareisi
Lihasrepeämä on tyypillinen takareiden vaiva ja se syntyy yleensä äkillisen tai kovan ponnistuksen yhteydessä. Vaurion voi aiheuttaa myös lihakseen kohdistunut isku. Repeämässä lihakseen syntyy vaurio, jossa lihassäikeet katkeavat. Repeämät voivat olla eriasteisia, aina muutaman säikeen katkeamisesta täydelliseen repeämiseen. Lihas aristaa jännitettäessä tai kosketettaessa. Repeämän jälkeisen kuntoutuksen eteneminen riippuu vamman laajuudesta, ja fysioterapeutti suunnittelee paranemisen kannalta oikeat toimenpiteet.

Polvi

Polvi
Polvi on sarananivel, joka ärsyyntyy herkästi toistuvan virheliikkeen seurauksena. Oikeat liikeradat harjoittamalla vaivat lähtevät helpottumaan. Tämä edellyttää nilkan, reiden ja lantion alueen tukilihasten vahvistamista. Myös jalkinevalintoihin tulee kiinnittää huomiota, ja ottaa tarvittaessa tukipohjalliset avuksi.

Kierukka
Polven nivelkierukat tai -siteet voivat vaurioitua voimakkaan vääntövamman seurauksena, mikä tuntuu turvotuksena ja kipuna polven alueella. Vakavat polvivammat tarvitsevat aina leikkausta, ja sen tarve arvioidaan yhdessä ortopedin kanssa.

Sääri ja akillesjänne

Sääri
Penikkatauti eli säären rasitusvamma on yksi yleisimpiä säären alueella esiintyviä vaivoja. Oireisiin kuuluu tuskallinen kipu säären alaosassa sekä sivulla, erityisesti urheilusuorituksen aikana. Penikkatauti syntyy rasituksessa, ja se voi kroonistua mikäli hoitoon hakeutumista lykätään.Pohje
Akillesjänne kaipaa säännöllistä liikuntaa ja venytystä. Äkillinen kuormitus voi aiheuttaa säierepeämiä ja arpeutumista, mikä johtaa jänteen heikentymiseen ja täydelliseen repeytymiseen. Kipu akillesjänteessä paikallistuu hieman kantaluun yläreunasta ylöspäin. Jänne voi olla turvonnut, ja joskus myös nariseva. Vaiva tarvitsee huolellista kuntoutusta, sillä sen vetolujuuden palautuminen kestää useita viikkoja. Täysrepeämä hoidetaan tyypillisesti leikkauksella, jonka jälkeen kuntouttava fysioterapia auttaa toimintakyvyn palauttamisessa.

Nilkka

Nilkka
Jalkaterän ja nilkan tärkeisiin tehtäviin kuuluu iskunvaimennus kävelyn ja juoksun aikana. Suurin osa alueen rasitusperäisistä vaivoista johtuu jalkaterän ja nilkan liiallisesta joustoliikkeestä. Kipu paikallistuu tyypillisesti jalkaholvin alueelle, kantapään alle tai säären sisäreunaan. Tukilihasten harjoittaminen sekä oikeanlaisen askeltekniikan omaksuminen kuuluu vaivan hoitoon.

Jalkaterä
Nilkan venähdyksissä nivelsiteet ylivenyttyvät ja mahdollisesti vaurioituvat. Huolellinen ensiapu on tärkeässä roolissa paranemisen kannalta, eli puristusside, kohoasento ja kylmähoito. Tämän jälkeen nilkan kuntoutus sujuu helposti ja se saadaan jälleen toimintakykyiseksi.

Ajankohtaista

Miksi fysioterapiasta voi olla apua työikäiselle?

Niska- ja hartiaseudun vaivat koskettavat erityisesti työikäisiä,…

Uutta DBC klinikalla: Bindex®

Rakasta luitasi - turvaa tulevaisuutesi. Bindex® -luuntiheysmittaus…

DBC Askeltutkimus

Monien kuormitusperäisten jalkaterä-, nilkka-, sääri-, ja…

Energiaa päivään näillä kolmella liikkeellä!

Olit sitten istuma- tai seisomatyössä, vanha kunnon taukojumppa…